Kirjoitin tässä blogissani puolivuotta sitten Aurinkorannikolla Espanjassa. Olin saanut silloin valmiiksi maalaussarjani Suomen Lapista kuudella ( 6 ) uudella suurtyöllä. Aloitus sarjalle lähti liikkeelle jo 2010. Olin tyytyväinen tammikuisen 240 tunnin työurakkani osalta. Sarja olisi valmis näyttelyyn jossain päin maailmaa!

Edessäni oli hurja työrupeama Eu – vaalikampanjaa ympäri Suomea. Sen myös tein … ja hävisin henkilökohtaisesti komeasti niin äänissä kuin myös rutkasti rahassa, mutta eipä jäänyt mitään selityksen sijaa. Tappio oli henkilökohtainen eräiden vahingoittamistarkoitukseesa toimineiden poliittisten vaikuttajien avustamana. Kampanjani tuhoaja, ilkeämielinen tempuntekijä ja hänen avustajansa ovat tiedossa ja saavat aikoinaan palkkansa pahastaan! Se, että muutaman päivän viinaksien siemailustani lomani lopuksi lomahuoneistoni sisällä eräs henkilö ( on kauhuissaan tänäänkin harkintansa pettämisestä ) lähetti kirjeen helmikuun alussa tietämälleni miehelle, jolta juttu nostettiin Iltasanomien otsikoihin ja lööppeihin kolme ( 3 ) kuukautta myöhemmin juuri vaalikampanjani kuumimpina hetkinä, oli tietoinen isku suoraan minua kohtaan.

Onnittelut tempun tekijöille; Hän ja heimolaisensa poliittisesta lähipiiristäni onnistuivat täydellisesti tarkoitusperissään! Mutta todellinen voittaja olen minä. Jutun kautta ja ajan kanssa olen selvittänyt elämäni osviitat selviksi tulevia aikoja varten: vaihtoehtoja on useita. Mielekkäitä kaikki tyyni, kun olen jättänyt turhimmat aatoksistani pois muiden intomielisten populistien touhuttavaksi!

Elämä hymyilee, vaikka joskus kirpaiseekin kipeästi! Omasta tyhmyydestä ja liiasta luottamuksesta toisiin ja vääriin ihmisiin joutuu maksamaan! En muuten salannut noita lomapäivieni viihteitä kotihuonestossani keltään; ne olivat tiedossa jopa Timo Soinilla! Alkoholin käyttöäni en puolustele, ei se ole kiellettyä Sinultakaan ja pahoinvointini ylenantamiset hoidin niin kuin muutkin siivoukset asiallisesti. Niiden kulut ovat vain minun ja isäntäni asioita!

Juttu on osaltani vain muistoissa, mutta juolahtipa mieleeni lukiessani edellisen blogini tällä sivustolla.

Parasta aikaa maalaan uutta sarjaa. Tehtynä on jo 10 uutta maalausta sitten kesäkuun lopun! Nautin tästä työstä. Saan siitä haasteineen suurta mielihyvää ja tyyneyttä. Jatkan sarjan tekoa vielä elokuun loppuun, jolloin kasassa lienee 15 – 16 teosta. Tässä se nuoruus hupenee ympyriäisinä maalauspäivinä! Olenko ensi vuonna enemmän politikko vai maalari, kas siinä kysymys?!? Vastustajilleni voin tässä ilmoittaa, että juopoksi minua ette saa, ettekä edesvastuuttomaksi! Vaikka niin hartaasti sitä yritättekin! Osaaja olen omalla alallani, sen voin todistaa tekemisilläni ja intohimollani elämän suhteen!

Tänään meillä on perheen parissa merkkipäivä: 41. hääpäivämme Liisan kanssa. Lunan, nuorin tyttärentyttäreni, 16 – vuotispäivä ja äitini Liisan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta! On syytä juhliin, naisväkeni toiveiden myötä Linnanmäellä tanssien, laulaen ja rakastaen! Kiitos rakkaani ja koko kesää viettävä Suomi! Tälläinen kesä palauttaa minut innokkaana ja toiveikkaana tulevaan syksyyn! Elää voi vain tänään! Eilinen on kuollut. Huominen ei ole vielä syntynyt! Tänään ei ole aikaa häviämiseen: elämä antaa haasteensa! On vain uskallettava ottaa ne vastaan ja oltava oma itsensä!