MAALAUKSENI OVAT KUVIA SIELUSTANI,

EI MITÄÄN ENEMPÄÄ,

SUUKKO RAKKAAN, HYMY LAPSEN,

TAULU, LAULU, KUKKA, PARI YSTÄVÄÄ,

JA VAIN HIEMAN AIKAA - ITSELLEEN.

Ensimmäinen koulupoikana lukemani romaani "Hän rakasti elämää"
kuvasi Vincent van Goghin monenkirjavaa maallista vaellusta. Kirja
maalasi pienen pojan sisinpään kuvan miehestä, joka eli rakastamalleen
kutsumukselle kuolemaakin uhmaten. Mikään ei ole niin suurta kuin
pieni, jota rakastaa! Oivalsin sen perin varhain. Vincent van Gogh´sta
tuli elämäni maalari ja tiennäyttäjä lopullisesti tutustuessani hänen
mykistäviin töihinsä lukuisilla maailmanmatkoillani.

Ulospäin suuntautumisestani saan kiittää sukuani, vaihtuvia
kasvualustojani sekä itsetuntoani. Lisäksi myös rakkauttani
ponnisteluun ja uuden nälkääni. Niiden ajamina olen syöksynyt
eteenpäin erinomaisten taitajien ohjaamana. Luovuus kumpuaa ihmisen
syvimmästä perustasta, mutta kukkii vain, jos saa ravitsevaa vettä
riittävästi. Minulle on taiteen saralla virvoitusta sadellut
enoiltani, koulujeni opettajilta, arvostelijoilta, muilta
taiteilijoilta ja ei vähiten runsaista elämyksistä ympäri maailmaa.

Harppaukseni maalaamiseen ei tullut yllätyksenä läheisilleni,
itselleni ehkä, koska olin sitonut kaiken energiani urheilu-uraani ja
sen myötä mestareiden valmentamiseen. Lisäksi myös haasteellisiin
työtehtäviin. Valmenettavani Sari Essayah, maailman ja Euroopan
mestari, luki minua paremmin kuin minä valmensin häntä! Täyttäessäni
50 vuotta hän kiikutti eteeni lahjansa: paksun, keltaa hohtavan
Vincent van Gogh´n elämäkerran.

Varhainen eläkkeelle siirtymiseni ja muutto Espanjan vapauttavaan
ilmapiiriin, Pablo Picasson Malagaan herättivät minussa uuden kiihkon.
Pääsin 2002 innoittavan opettajan, taidemaalari Eero Paakkunaisen
osaaviin käsiin. Jokainen hetki hänen valmenuksessaan antoi
pyörryttävää luomisvoimaa. Siitä elän edelleen, 15 vuotta myöhemmin!
Eero siirtyi taivaan ihanuuteen 2015. Hän ja urheilu-urani luoja,
Paavo Meskus ovat lausuneet aivan toisistaan tietämättä ystävilleen "
pitäkää Juhasta huolta, häntä on joskus vaikea ymmärtää, mutta hänestä
voi tulla jotain poikkeavaa, jopa suurta ". Olivatko oikeassa?
Päättäköön jokainen tykönään!

Minä vain juoksin sydämen kyllyydestä. Maalikamerat kertoivat
tuloksen. Minä vain maalaan samalla sydämellä, muut arvostelevat!
Ihmiset ja ilmiöt ympärilläni avartavat kykyäni maalata näköistäni
taidetta. Maalaukseni syntyvät rakkaudesta voimallisiin väreihin. Olen
aina elänyt silmilläni, jopa juostessani! Espanjan puna ja kelta,
rakkauden ja intohimon värit elähdyttävät edelleen. Maalaan niin kuin
koen, en valokuvaa. Olen huono kuvien ottaja. Ehkä parempi maalarina,
omalla tavallani.

Rakkauteni aikaisiin aamuihin, keskipäivän hehkuun ja
auringonlaskuihin ovat hyvin tiedossa Malagan Paseo Maritimon
kulkijoille. Noina kävelyhetkinäni pitkin rantaa saan lisäoppia
Taivaalliselta maalarilta siitä, miten värikäs maailmamme on. Noina
hetkinä muistan myös juureni, Piippolan vedet ja syksyn loiston. Olen
sielultani vahvojen elämysten ja muuttuvien mielialojen maalari. Työni
ovat kiitos Elämälle!

Paavo Haavikko kirjoittaa teoksessaan " Puut kaikki heidän
vihreytensä " näin: " On uhkayritys kirjoittaa tällä käsialalla, josta
ei aamulla tiedä saako siitä selvää ". Näin on minunkin laita, mutta
sivellin ja silmä korjaavat, kun sielu taas aukeaa uuteen aamuun.
Tänään maalaan elämäni maalauksen!

Arroyo de la Miel, 12. heinäkuuta 2017